Tähän tulee kivipuutarha, omenapuun alle luiskaan istutetaan erilaisia maksaruohoja, betonin päälle tulee erilaisia kiviä ja värimurskaa, ehkä bonsaimäntyjä ja kalliolle jokin japanilaishenkinen betonikoriste.
Löysin ämpärillisen malvan alkuja viinimarjapensaiden välistä, sain siis tyhjiin kukkapenkkeihin jotain täytettä. Maantien penkalta kaivelin vielä päivänkakkaran alkuja, kun ne pääsevät kunnon paikalle ne rehahtavat äkkiä suureksi puskaksi. Muuten kukkapenkit huutavat tyhjyyttään, muutama narsissin ja krookuksenalku on näkyvissä ja jotain päivänliljan piikkejä on noussut maasta. Kymmenen vuoden hoidon puute näkyy, kukkapenkit sun muut tarvitsevat äkkiä jotain lannoitusta ja hoitoa. Nyt voi vain arvailla että tässä on ehkä ollut kukkapenkki joskus.
Muistelin myös pajunpunonnan tekniikoita, osaan minä sen pohjankin tehdä kunhan vähän muistelen. Pajuaidanteet ovat minun bravuurini. Ja hyvähän se on tehdä kun lähistöltä löytyy materiaalia, tuolta sadan metrin päästä. Hirvien mielestä makoisin paju on juuri sellainen mitä minä keräisin, pitkä ja suora. Ehkei haittaa että latvasta on pätkäisty 10 senttiä, menihän se hyvään tarkoitukseen.Viikon luontohavainto: Olen jo muutaman kerran ollut kuulevani mäkätystä eikä se ollut naapurin lammas vaan taivaanvuohi. Ensimmäinen lumikello oli tullut esille mutta haravoin sen vahingossa rikki. Ai niin, ja ostin orvokkeja terassia koristamaan.
